Mikko,

Tyypillinen työpäiväni: Perustehtäväni on tavata opiskelijoita, liittomme jäseniä ja yhteistyökumppaneita. Suunnittelen jäsen- ja järjestökoulutuksia kouluttaen työssäni säännöllisesti. Osallistun markkinointiviestinnän suunnitteluun, joka on usein osa järjestötoimintaa ammattiliitoissa. Säännöllinen matkustaminen kuuluu työhöni. Eniten työaikaani vie järjestötoiminnan kehittäminen, jonka tavoitteena on tukea esimerkiksi nuorten aikuisten ja opiskelijoiden osallistumista ammattiliittomme tapahtumiin ja luottamustehtäviin. Opiskelijajäsenyyden uudistaminen on selkeä projektiesimerkki. Työryhmätyöskentely sekä selvitys- ja raportointitehtävät kuuluvat lähes kaikkiin työpäiviini.

Tarvitsen työssäni seuraavia taitoja: itseohjautuvuus, rohkeus kokeilla, suunnitelmallisuus

Päädyin nykyiseen työhöni: Toimin ammattijärjestön viestintä- ja luottamustehtävissä oman toimeni ohella lähes koko korkeakouluopintojeni ajan. Järjestöharrastus muuttui -työksi, kun entuudestaan tutusta ammattijärjestöstä pyydettiin vuorotteluvapaan sijaiseksi. Harjoittelin järjestötyötä reilun parin vuoden ajan ennen kuin hain nykyiseen työtehtävääni, joka on vastuiltaan aiempaa työtäni laajempi ja monipuolisempi.

Näistä opinnoista on ollut minulle eniten hyötyä: Suuntauduin aikuiskasvatustieteen opinnoissani työssä oppimiseen ja henkilöstötyöhön. Perehtyminen koulutus- ja työllisyyspolitiikkaan sekä työlainsäädäntöön ja työelämän sopimuksiin on eduksi nykyisessä työssäni ammattiliitossa. Koen kuitenkin, että menetelmällinen osaaminen, tutkiva ja kehittävä työote sekä oppimiskyky ovat olleet merkityksellisempiä hyötyjä kasvatustieteellisessä tutkinnossa kuin yksittäiset opitut sisältökysymykset. Kasvatustieteen maisterin tutkinnon laaja-alaisuus on mielestäni merkittävä etu työmarkkinoilla. Se mahdollistaa joustavat siirtymät työelämässä ja työelämään antaen myös välineitä työssä ja työstä oppimiseen.

Vinkkini samoista tehtävistä kiinnostuneille: Suosittelen valitsemaan jonkin työtehtävän ankkuriksi suuntaamaan opintoja. Se ei välttämättä ole se, mihin työllistyy valmistumisen jälkeen, mutta se helpottaa opintojen kohdentamista, kuten kurssi-, kirjallisuus- ja harjoitteluvalintoja. Tutustuin henkilöstötyöhön ammattiliiton tapahtumassa toisena opiskeluvuotenani, mikä hälvensi omaa ahdistustani siitä, mikä minusta tulee isona. Järjestöharrastus on ollut itselle se tärkein tekijä työllistymisessä. Koska moni tutkinto-opiskelija myös työskentelee opintojen ohella, suosittelen etsimään itselle ammattiliiton turvaksi ja tueksi jo opintojen aikana. Ammatillisuuden ja asiantuntijuuden kasvu alkaa jo perustutkinnossa. Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehtoihin ja kertymiseen on hyvä perehtyä jo hyvissä ajoin osoitteessa tyj.fi (Työttömyyskassojen yhteisjärjestö). Kirjallisuus- ja lukuvinkiksi antaisin vielä Visa Tuomisen väitöksen Maistereiden työllistyvyys (2013, Itä-Suomen yliopisto). Se on erinomainen katsaus korkeakouluopiskelijoiden työllistymiseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Se on auttanut myös ymmärtämään oman generalistimaisteritutkinnon merkitystä työelämässä.